maanantai 14. maaliskuuta 2011

Yliherkkyyttä


Minulla on ongelma. Nimittäin sietämätön herkkyys ja sietämätön pakko itkeä huutoitkua koskettavaa elokuvaa katsoessa.

Hyvissä elokuvissa käsitellään tavallisesti vakavia aiheita. Hyvä elokuva pyrkii myös usein liikuttamaan katsojaansa. Monen mielestä se on hienoa, kun elokuva nostaa tunteet pintaan ja silmän nurkka kostuu. Minä olen tuossa vaiheessa jo vessassa vollottamassa, kun olen ensin koko elokuvan ajan pinnistellyt tosissani, että hanat pysyisivät kiinni.
Siis pinnistellyt niin, että sattuu. Katsonut välillä ruudun ohi ja yrittänyt hetkeksi siirtää ajatukset muualle, vaikka elokuvan tekniseen toteutukseen.

Nyt joku voisi antaa neuvon, että älä katso niin raskaita elokuvia. Ongelma on kuitenkin siinä, että en nauti kevyen hömpän katsomisesta. Toki tehdään myös varteenotettavia hyvän mielen elokuvia ilman hömppää. Ensimmäisenä esimerkkinä tulee mieleen loistava Little Miss Sunshine.

Jostain syystä leffavuokraamosta kuitenkin eksyy usein matkaan raastavaa ja epätoivolla kyllästettyä draamaa, viimeeksi Thomas Vinterbergin huikea, hurja ja totaalisen kamala Submarino. Leffan nähtyäni olen taas yhtä elämystä rikkaampi, mitä ei olisi tapahtunut jos elokuva olisi ollut American Pie jatko-osa. Elokuvan katsominen oli silti täyttä tuskaa.

Mutta eihän elokuvataiteen ei pidäkään olla katsojalle helppoa. Kunhan se herättää katsojassa jotain. Viihde on asia erikseen.

Vielä siihen ongelmaani; onko normaalia, että on hyvän elokuvan katsomisen jälkeen monta päivää masentunut?

7 kommenttia:

  1. Ykkösleffa. Hyvä valinta!

    VastaaPoista
  2. Aika hauskaa. Itse vaan nauroin läpi tuon elokuvan kun se oli minusta niin pateettinen ja äärimmäisen huono. Ääneen nauroin. Veo voe. :)
    Mutta olethan nähnyt ohjaajan SUPERÛBERMAHTAVAN Festen-elokuvan?

    VastaaPoista
  3. Black Swanin jälkeen kamalat vartalodisfyksiat kummittelivat mielessäni useita päiviä. Silti ei voi kuin suositella. Ehkä paras elokuva tänä vuonna tähän mennessä.
    Ja eikö sua muka itkettänyt little miss sunshine?!

    VastaaPoista
  4. mirkka! :D olisin niin paljon mieluummin nauranut! apua, miten kärsin leffaa katsoessa! turha patetia ei ole mistään kotoisin, mutta mun mielestä se patetia oli tässä elokuvassa perusteltua.
    festen on huikee!

    tinde, kyllä mua varmaan vähän kaikki leffat itkettää... black swan pitää tsekata ensi tilassa.

    VastaaPoista
  5. Tuosta vessassa vollottamisesta tuli mieleen, että oon myös joskus huutoitkua vääntänyt jopa tunti leffan loppumisen jälkeen. Nenä tukossa ja silmät turvoksissa on ihan kiva mennä nukkumaan. Elokuvaahan en tietenkään muista, saattoi jopa olla joku sarjakin joka telkkarista tuli. Greyn anatomiaa esimerkiksi en ole KOSKAAN katsonut itkemättä. Sillon saatan ehkä tuntea itseni hieman säälittäväksi. :D
    Joskus joku biisikin saattaa aiheuttaa saman reaktion.

    VastaaPoista
  6. hehee, en ole siis yksin! silmät saattaa helposti olla turvoksissa vielä seuraavanakin aamuna :D

    VastaaPoista