Do it yourself

Haluaisen punaisen hameen. Hmm. Mitäs täällä kaapissa on. Hmm. Punainen euron kirppispaita, jota olen käyttänyt kerran. Hmm. Jos laittas näin päin... Missäs kynsisakset on. Naps naps. Rrrrrits. Nonnih.

Näitä ne kaapit on täynnä. Keskeneräisiä rättejä. Keskeneräisiksi ne jäävätkin, jos en pian hanki sitä ompelukonetta. Pelkkä leikkaaminen ja repiminen ei aina riitä.
Eevakin sen tietää.

Uudistunut Isäntä

Jännitystä ilmassa. Tänä iltana kuullaan uudistunutta Isäntä Meidän -yhtyettä Kokkolan English Pubissa.

Isäntä Meidenin uusi albumi Toinen tuleminen ilmestyi toissapäivänä.
Tuntuu, kuin yhtye olisi vaihtunut edellisen Vereen piirretty viiva -albumin jälkeen. Osittain onkin; rumpuja  pahoinpitelee nykyään Jani "Hurtsi" Hurula ja koskettimien taakse ilmestyi Jani "Kemppinen" Kemppinen. Uutta levyä tehdessään yhtye lähti reippaasti rikkomaan musiikillisia rajojaan. Toisella tulemisella on omat hyvinkin progressiiviset hetkensä. Progetyttö tykkää. Ensimmäisen levyn Valkokäärmeen ihannoinnista on tultu pitkä matka.
Progetyttö tykkää myös siitä, että bändillä on asiaa. Isäntä Meidän on muuttunut ihmissuhdekiemuroissa rimpuilevasta "runollisesta muukalaisesta" hyvinkin yhteiskuntakriittiseksi.

Minä otin tämän kuvan.

En voi muuta kuin suositella lämpimästi keikalle tulemista. Kyllä se on sen arvoista.

Tahtois

Tyylikästä reproamista, muuten. Anteeksi.

Itse väsätyn näköisiä kalusteita, luonnonmateriaaleja, kirkkaita värejä, yllätyksiä, huumoria...
Näin tämän kämpän Divaanissa ja olin myyty.

Suunnitelma samanlaisen kodin saamiseksi on siis seuraavanlainen:
Laitan kesällä verstaan pystyyn autotallin nurkalle ja menen sittenkin sinne kirpparille rohmuamaan.

Ah, nuo mustat lamput! Ja nuo ikkunat!
Ja aika moni muu asia.

Rohmun tunnustukset

Olen niin mukavuudenhaluinen, että en ole moneen talveen käyttänyt mitään muita kenkiä, kuin maihareita. Aikuisuuden myötä olen oppinut, että tennareilla ei pärjää pakkasessa eikä sohjossa.

Rakastan saumoista ratkeilevia maihareitani suuresti, mutta en kuitenkaan niin suuresti, kuin kevyitä kesäkenkiä tai korkkareita. Lämpömittari, auringonpaiste ja lähestyvä vappu kertoivat minulle, että tänään saa olla se päivä, kun laitan maiharit kaappiin muutamaksi kuukaudeksi.

Nyt ne kesäkengät pitäisi vain löytää. Kiireisen kevään takia vaatehuolto ei ole oikein tässä taloudessa toiminut. Kaikki vaatteet, sekä muutkin tavarat, jotka eivät ole löytäneet omaa paikkaansa, on heitetty "siivoamisen" yhteydessä karusti vaatehuoneen lattialle. Projekti vaatehuoneen raivaus on edelleen kesken, mutta tavaravuoren alta löytyi pienen penkomisen ja viikkaamisen jälkeen useammatkin kesäjalkineet. Jotkut ovat vielä ilman paria, mutta alla onnekkaat parilliset.

Näillä pärjää helposti seuraavan kesän.

Löysinpäs vuoren alta, päältä ja välistä myös jonkun laukun.

Huh, tätä tavaraa on ihan hirveät määrät. Onneksi voin lohduttautua sillä, että suurin osa vaatteistani ja ylipäänsä kaikesta omistamastani materiasta on ainakin toisen käden kautta minulle kulkeutunutta.

Loppun pieni pyyntö: pitäkää minut poissa kirppareilta, en tarvitse enää mitään!

Todellisuuskoulu

Riku Riipan ohjauksessa tehty harjoitus viime joulukuulta.

Elävän mallin piirustusta pitäisi tehdä jatkuvasti. En tiedä mitään niin visuaalisesti opettavaista, kuin edellä mainittu. Kun yhtä paperia työstää viikon ajan useamman tunnin päivässä, siinä oppii näkemisestä ja näkemisensä käsittämisestä aika paljon.
Taidetta elävän mallin piirtämisestä ei saa millään. Se on silkkaa opiskelua.

Kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä oikein tekeminen on kaiken pohja. Sitten vasta, kun ymmärtää todellisuutta ja pystyy käsittelemään sitä, voi siirtyä taiteen tekemiseen.
Sääntöjä ei voi rikkoa, jos ei tiedä sääntöjä.

Sameassa vedessä

Hyvää pääsiäistä!

Toivoo: kissat, tiput ja leijuva pää.