Äitiysvaate

Mekko on miehen mummun vanha. Niitty tuossa takana on mahottoman kaunis.

Mr. Bond ja fotogeenitär

Hääkuvaus on aika helppoa kun mies näyttää James Bondilta ja naisella on Kokkolan sädehtivin fotogeeni. Ainoa vaikeuttava tekijä Bondin ja fotogeenittären kuvauksissa oli kuvaajan (eli minun) hillitön raskauspahoinvointi. Yrjö jäi kuvatessa onneksi sivuosaan hääparin varastaessa shown.

Tiina ja Mikko, senkin onnekkaat rontit! Ihanaa, että löysitte toisenne!

Romua seinillä

Kolmen vuoden ajan olen haaveillut romukollaasista olkkarin seinällä. Onneksi taloudessamme asuu edes yksi aloitekykyinen ihminen (se en ole minä).
Saimme siis kolmen vuoden haaveilun jälkeen viimein tartuttua vasaraan. Kollaasi on vielä kesken, mutta alkaa hiljalleen hahmoittua.

Seinältä löytyy tällä hetkellä muistoboksin aarteista kyhättyjä tauluja, vanha puinen lesti, ikivanha puulaatikko ja tolokuttoman vanha mittakauhamikälie.

Lisäsimme hieman "uutta" romua myös pianon päälle. Kauniit kehykset löytyvät kiikkututan vintiltä, kuten muutkin romut.

Ei muuta asiaa. Nyt takaisin taidehistorian pariin.
Romuhamsteri kuittaa.

Talviturva kahdelle

Onneksi en ehtinyt kauppaan asti uuden hieman väljemmän talvitakin toivossa. Oma kaappi nimittäin taas yllätti.
Ostin tämän suuren sinisen talviystävän joltain Lahden pettämättömältä kirpparilta vuosia sitten. Normimitoissa takki tuntui ehkä hieman liian liehuvalta, joten ruppana on jäänyt käyttämättömänä kaappiin. Mutta nyt kun meitä on kaksi, takki on kooltaan juuri täydellinen.

Että leditsnou vaan.

Korkea kollaasi

Keittiön kuvakollaasi kasvoi eilen ennen puoltayötä metrin kohti korkeuksia. Ylimmät kuvat ovat katon rajassa lähellä kolmea metriä. Tykkään.

Muuten kuuluu poks

"Kulttuurin keinoin barrikadeilla", kirjoittaa Anne Saarikettu tämän päivän Keskipohjanmaassa. Upea juttu, että opiskelijoiden tempaus taideopetuksen puolesta kiinnitti myös median huomion.

Tajusin tuossa, että jos opiskelupaikkoja oltaisiin seitsemän vuotta sitten vähennetty 41%:lla, en olisi minäkään välttämättä saanut koulutustani. Mitä minä sitten tekisin? Ainakin olisin onneton ja turhautunut. 

Pikku tyttöni aina joskus käskee minun olla laulamatta. Tuolloin vastaan että "äidin on pakko, muuten kuuluu poks". Sama juttu on kaiken luomisen ja itseilmaisun kanssa. Muuten kuuluu poks. 

Vaikka taiteen tekeminen on tietenkin tärkeää taiteilijalle itselleen, ei pidä unohtaa taiteen tärkeyttä koko yhteiskunnalle. En jaksanut edellisessä kirjoituksessa edes aloittaa tätä aihetta, sillä pidän sitä itsestäänselvyytenä. Keskipohjanmaan jutussa teatteri-ilmaisun opiskelija Miia Säppi kuitenkin asiallisesti muistuttaa, kuinka hänenkin ammattinimikkeensä pitää sisällään myös hyvinvoinnin moniosaajan. "Koulutukseen liittyy paljon osallistavaa teatteria päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa, maahanmuuttajatyössä sekä peruskoulussa", kirjoittaa Saarikettu. Yleensä taiteella on siis tarkoituksensa ja kohteensa. Ja usein myös hyötynsä.

Kuva: Clas-Olav Slotte

Kuvassa meidän Pihla-tyttö, Elina Salmi sekä minä synnyttämässä Anni Paalasta.

The "earth" without "art" is just "eh"

Opetusministeriö on tehnyt ehdotuksen kulttuurialan opiskelun aloituspaikkojen leikkaamisesta. Nyt puhutaan valtavan suuresta 41%:n leikkauksesta. Valtioneuvosto päättää koulutuksen kehittämissuunnitelmasta ensi kuussa.

Systeemi, johon ihminen on itsensä sitonut on mahdoton oravanpyörä. Tuottaa tulisi jatkuvasti lisää ja talouden tulisi kasvaa. Taiteilijat ovat tässä systeemissä tietenkin riippakiviä. Taiteilijat eivät tuota valtiolle ja jotkut taiteilijat elävät pelkillä verorahoilla. Niinpä talouden ollessa nykyisessä jamassa tietenkin vähennetään taiteilijoiden määrää. Tehdään niistä hihhuleista hyödyllisiä.

Kun systeemi joskus murenee ja maapallon sietokyky ylittyy, uskon että jollain tulee taiteilijoita ikävä.
Mielestäni taiteella voitaisiin auttaa jo tämän hetkistä tilannetta. En allekirjoita iskulausetta "älä ruoki lamaa" (eli kuluta, kuluta, kuluta!), mutta iskulauseen ohjetta voisi noudattaa kuluttamalla kulttuuriin.
Jospa jättäisimme ne epäeettisimmät ostokset kauppaan ja menisimme vaikka teatteriin?

Olen valtavan onnellinen, että opetusministeriön ehdotus on synnyttänyt ihmisissä vastareaktion. Mielenosoitus aloituspaikkojen leikkauksia vastaan järjestetään Helsingissä 18. marraskuuta.
Myöskin Kokkolan seudulla opiskelijat ovat nousseet vastarintaan. Keski-Pohjanmaan AMK:n musiikin ja esittävän taiteen opiskelijat ovat järjestäneet tapahtuman kulttuuriopetuksen puolesta. Kauppakeskus Chydeniassa nähdään tanssia ja performanssia sekä kuullaan musiikkia vielä tulevana perjantaina ja lauantaina. Tänään keskiviikkona Chydeniassa oli ohjelmaa klo: 15.00-18.00.
Tapahtumalla halutaan avoimesti näyttää mitä koulussa tehdään. Esitysten ohessa kerätään nimiä adressiin taideopetuksen puolesta ja varoja mielenosoitusmatkalle.

Minä kannan korteni kekoon tanssimalla Tanssiryhmä Uudessa. Esitämme Uuden kanssa Chydeniassa Pukumiehen ja Clas Ohlssonin liukuportaiden välissä demon uudesta koreografiastamme. Ryhmämme kolme jäsentä opiskelevat Kokkolassa teatteri-ilmaisun ohjaajiksi, joten Uuden osallistuminen tempaukseen oli perusteltua. Voisin kyllä tanssia hyvän asian puolesta milloin tahansa.

Kulttuurisoturi tanssivalmiudessa.

Tässä vielä Chydenia-tempauksen ohjelma ja aikataulu. Menkää paikalle ihmettelemään ja tukekaa kulttuurin tulevaisuutta!

Ke n. klo 15 - 15.45 Tanssiryhmä Uusi - demo
klo 16 - 16.40 Taiteen esto -performanssi
klo 16.50 - 17.30 Duo Anna & Matti
klo 17.30 - 18.00 Duo Jukka & Julia

Pe klo 17.00 Tanssiryhmä Uusi - demo
klo 17.30 Kevään herääminen - kohtaus näytelmästä

La klo 13.00 Performanssi
klo 13.30 Kansanmusiikkia
klo 14.00 Kevään herääminen - kohtaus näytelmästä

Palautelaatikon sisältö

-Upea näyttely! Kiitos!


-Tosi hieno kuva tuo leveä kuva jossa nainen kävelee metsässä, ihan kuin haistaisi metsän.


-Hyviä!


-Tosi hieno, ihania kuvia.


-Loistavaa ja hyvin kuvattu! Aihepiirit hyvät.


-Tosi hyviä kuvia, kiitos!


-Hienoja! Ihana katsoa.


-Kauniita töitä, tulee itsellekin inspiraatio valokuvata :)


-Tykään :)


-Kesän kaipuu hyvä.


-Kuvat, erityisesti luontokuvat herättivät paljon tunteita. Ihania aiheita; arki, tässä hetkessä oleminen. Tulin varta vasten paikalle ja nautin. KIITOS. P.S. Paikkaan oli helppo tulla mutta siellä oli liikaa häiriötekijöitä. Esim. kirjasto olisi parempi :)


-Paljon rakkautta teille kaikille! Sain paljon, kiitos.


-Olin töistä väsynyt ja virkistyin kun näin käytävässä työnne. Valon lapsi erityisesti puhutteli. Kiitos! Hienoja runollisia töitä!!!


-Kauniita, puhuttelevia kuvia. Voimauttaa katsojan.


-Valokuvat olivat hienoja. Olette kaikki lahjakkaita :)


-Hieno näyttely, upeat kuvat ja runot. Kiitos.


-Valon lapsi Hanna, ihana toteutus!


-"Jokainen yksinään, maan sydämellä, auringon säteen lävistämänä. Ja äkkiä on ilta." 
Salvatore Quasimodo
Kiitos!


-Kiva näyttely tykkäsi kovasti


-Tosi kiva ja puhutteleva tuo tiskipöydällä jalat! "Arjen sankari"


-Ompa hienoja kuvia! KIITOS!


-Alexandran Hyvä sydän, teräskuori: koskettava, surullinen, tosi kaunis runo. Kuvat olivat niin oikeat.


-Mukava piristys rappukäytävässä. Paras mielestäni kuva jossa jalat kuvattu tiskipöydällä, kuva poikkeaa muista kuvista edukseen.


-Poikien kanssa käytiin, katsottiin, nautittiin... Kiitos


-Erikoisen hyviä kuvia.


-Kiitos!


Nyt puhuttiin siis Tarvitsen siipeni -valokuvanäyttelyn palautelaatikon sisällöstä.
Tähän mennessä tiesin, että kuvat olivat antaneet kurssilaisille paljon, mutta nyt selvisi se, että myöskin katselijat saivat kuvista elämyksiä ja voimaa.

Kiitos kaikille näyttelyvieraille!
Ja vielä kerran kiitos upeille kurssilaisille!

Rakastuneiden kuvaamisen siedettävä helppous

Hääpäivänään tämä ihana pariskunta oli niin rakastunut, että he tuskin edes huomasivat minun kuvaavan heitä. Olen joskus joutunut heittämään hääkuvauksissa puolivitsinä, että "koettakaa näyttää hieman rakastuneilta". 

Mutta nämä lintuset eivät tarvinneet ohjeita lainkaan. Ja näyttivät rakastuneiltakin ihan luonnostaan.

Onnea vielä Espooseen!