Rakkaus vai koulutus? Ota molemmat!

Mieheni väittää, että olen puhunut valmistuvani ihan pian vuodesta 2006, eli aina ensimmäisestä opiskeluvuodestani Lahden Muotoiluinstituutissa. Ihan pian se ei kuitenkaan tapahtunut. Olen rakkauden takia suorittanut koulua enemmän tai vähemmän etänä siitä lähtien kun tapasin mieheni. Valmistumista ei nopeuttanut myöskään muutto Kälviälle, eikä varsinkaan lapsen saaminen.
Joku on varmasti pitänyt minua idioottina, kun en ole hoitanut koulua aikataulun mukaan, vaan enemmänkin oman pääni mukaan. Kun lähdin opiskelemaan, pidin itsestään selvänä, että opiskelen itseni taiteen maisteriksi ja lähden ulkomaille ja ties vaikka mitä. Kolmen vuoden päästä tuosta löysinkin itseni sauvakävelemästä Kälviän korvesta sormus vasemman käden nimettömässä ja vatsa pyöreänä. Yllätyksekseni olin onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin.

Tällä hetkellä onni on kasvamassa eksponentiaalisesti, sillä Muotsikasta valmistuminen on kahden kokonaisen kurssin päässä. Kuva ja teoria, sekä yrittäjyysopinnot. Kaksi kurssia. Minä ihan oikeasti valmistun!

Täytyy myöntää, että on tullut hetkiä jolloin olen ollut vähällä luovuttaa koulun suhteen. Viidensadan kilometrin koulumatka on tuntunut liian pitkältä. Silloin olen hetken manannut valintaani. Koulu olisi nimittäin helpompi käydä kävelymatkan päästä. Manaaminen kestää kuitenkin aina vain hetken, sillä muistan mitä valintani minulle antoi. Se antoi minulle elämäni rakkauden, kodin, sekä perheen. Voiko ihminen muuta haluta? No, tietenkin ne paperit koulusta, mutta tuossahan ne ovat tulossa.
Onneksi ovat, sillä vatsani on ihmeellisesti taas muuttanut muotoaan.