keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Ulla puhuu taiteestaan





Sinuksi itsensä kanssa
Voimauttavalla valokuvalla voi auttaa myös itseään

Leena Nygård
KOKKOLA (KP)

– Taiteella on todella vahva parantava vaikutus ihmiseen, jos sitä käyttää itsensä tutkimiseen ja löytämiseen, valokuvaaja Ulla Nikula sanoo.
Suuri osa ihmistä käyttää hänen mukaansa taidetta arjen lieventämiseen, mistä onkin hetkellistä apua.
– Mutta taide voi muuttaa koko ihmisen ja elämisen suunnan, jos sen avulla löytää itsensä. Eikä sen tarvitse olla korkeakulttuuria eikä elitismiä – jokainen voi valokuvata itseään ja ja syventyä kuviin.
Kokkolalainen, Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutista valokuvaajaksi valmistuva Ulla Nikula on tehnyt opinnäytetyönään valokuvakirjan sekä siihen erillisen, pohtivan tekstiosan. Kirja koostuu hänen itsestään ottamista kuvista, joista ainakaan kaikki eivät ole ole omakuvia sanan perinteisessä  merkityksessä. Kirjan nimi Kolmesataa kuukautta viittaa hänen ikäänsä (25). Työn aiheena on ollut etsiä vastausta kysymykseen, toimiiko voimauttava valokuva kuvaajan itsensä kohdalla.
Kirjan tekeminen on hänen sanojensa mukaan ollut itseterapiaa: voimauttavan valokuvan menetelmää voi soveltaa myös itseensä.
– Sain annettua itselleni lempeyttä ja armoa näillä kuvilla. Niiden ote ei ole realistinen, mutta olen pyrkinyt siihen, että löytäisin rehellisen heijastuksen omasta itsestäni.
Kuvista voikin sanoa, että ne ovat runollisia ja samalla totuutta etsivä.


Lupa nähdä itsensä arvokkaana
Fernando Pessoan runon säe Ole kokonainen! on inspiroinut  Ulla Nikulaa valokuvaustyössä. Kokonaisuus koostuu osista, ja hän on kuvannut myös osia itsestään: kasvoja, silmiä, selkää, varpaita...
– Pilkon itseni pieniin palasiin / jäsentelen palaset / niin ruumiit kuin ajatukset / näistä pienistä palasista yritän rakentaa itseni uudelleen / rakentaa kokonaisen ihmisen, Ulla Nikula itse kirjoittaa.
Kuvat ovat olleet oman ulkomuodon tutkimista, koska on tärkeää olla sinut itsensä kanssa. Siihen kuuluu myös oman ruumiinsa ja ulkomuotonsa hyväksyminen.
– En tarvitse ympärilleni itsetuntoa pönkittävää kuvastoa, jossa olen parhaimmillani.
Kuten useimmat meistä, myös Ulla Nikula on on lahjakkuudestaan ja saavutuksistaan huolimatta kokenut itsetunnon puutetta ja tuntenut olevansa keskeneräinen. Hänkin on kärsinyt koulukiusaamisesta ja sen seurauksista. 
Monta kertaa viime syksynä alkaneen työn kuluessa Ulla Nikula on pohtinut, saako itseään kuvata – saako omasta kuvastaan tuntea iloa.
– Meidät on opetettu nöyryyden ja vaatimattomuuden hyveellisyyteen, joten itsestä pitäminen on monelle negatiivisen kaikuista narsismia. Siksi omakuvan katsomisesta saattaa tuntea häpeää. Mutta jos häpeän pystyy sivuuttamaan, omakuvan ääreen hiljentyminen saattaa olla mullistavaa. Kaikilla on lupa tutkia omakuvaansa, nähdä itsensä arvokkaana ja merkityksellisenä, ei pelkästään ulkonäkönä, vaan kokonaisena elämäntarinana.
Merkityksellisintä valokuvattavaa Ulla Nikulalle ovat läheiset ihmiset ja ympäristöt, kuten koti ja rakkaat ihmiset. Joissakin kuvissa esiintyy yhdessä hänen kanssaan se kaikista rakkain ihminen, oma puoliso. Kuvat ovat hyvin herkkiä ja täynnä tunnetta.
– Näitä tehdessäni olen itkenyt liikutuksesta, herkistynyt monta kertaa. Tuntuu vain siltä, että nykyään ei saisi herkkyyttä esiintyä, että sitä pidetään nynnynä. Mutta tämä on minun tyylini, ja tuntuu hyvältä, kun teen näin!
– Vaikka olen tuntenut häpeää omista kuvista, sekin on johtanut itsetunnon kohoamiseen: saan tehdä näin, ja kaikesta huolimatta vien prosessin loppuun. Siinä, että tekee jotain itselleen tärkeää, piilee suuri voima, jota samalla voi välittää katsojalle.
Kuvissa on kuvaajansa mukaan sekä surumieltä että toivoa. Katsoja voi niissä nähdä kokonaisen draaman kaaren, vaikkakin jokainen saa tehdä oman tulkintansa.


Yksinkertaisin keinoin kuvatessa
Monet kirjan kuvat ovat utuisia ja eteerisiä. Ulla Nikula on aikaansaanut todella vaikuttavia efektejä yksinkertaisin keinoin, "älyttömän yksinkertaisilla jutuilla".
– Tykkään tehdä ne kikat kuvatessa, jälkimanipulointia en harrasta. Valon merkitys on suuri, etenkin luonnonvalon. Olen pyrkinyt minimalistisuuteen, jotta tärkein pääsee esiin
Esimerkiksi kauniin kuvan, jossa Ulla ja hänen miehensä näyttävät olevan vedessä, hän on kuvannut valkoista taustaa vasten ja saanut vesivaikutelman aikaan asettamalla pöydälle lasilevyn, johon heidän kuvansa heijastuu.
Ylellisen tuntuinen kirja on painettu sanfranciscolaisessa nettifirma blurbissa. Nikula lähetti aineiston ja taiton sinne sähköpostilla, ja pian oli pino kirjoja kotiovella. Painos on ainakin toistaiseksi vain 20 kappaletta.





Tuntuu ihmeelliseltä lukea omia ajatuksiaan lehdestä. Leena Nygård oli kyllä ymmärtänyt asiani täysin ja se näkyi jutusta. Hän oli kirjoittanut niin, että tuntuu kuin taiteessani olisi jokin pointti! Kiitos, Leena!
Hieman vain harmittaa, kun kirjasta lainattu kuva oli painossa mennyt aika... hmm... mielenkiintoisen näköiseksi. Ostakaa kirja ja huomatkaa, että se on oikeasti ihan hieno kuva!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti